Vastikekertoimien kohtuullistaminen

4.11.2026

Monessa taloyhtiössä liikehuoneistot maksavat korkeampaa hoitovastiketta kuin asuinhuoneistot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että liikehuoneistoille on määritelty yhtiöjärjestyksessä asuinhuoneistoja suurempi vastikekerroin, esimerkiksi 1,3–4,0.

Korotettua vastiketta on vuosien saatossa perusteltu sillä, että liiketilat kuluttavat enemmän yhteisiä palveluja, aiheuttavat enemmän kulumista esimerkiksi asiakasliikenteen vuoksi tai lisäävät taloyhtiön hallinnollista työtä.

Viime vuosina yhä useammassa taloyhtiössä on kuitenkin noussut keskusteluun kysymys vastikekertoimien kohtuullistamisesta. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, ja onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa?

Mitä vastikekertoimien kohtuullistaminen tarkoittaa?

Kohtuullistamisella tarkoitetaan yleensä sitä, että liikehuoneiston vastikekerrointa alennetaan lähemmäksi asuinhuoneistojen tasoa.

Ajatuksena on, että vastikkeiden tulisi vastata paremmin todellista kustannusten jakautumista. Monissa vanhoissa yhtiöissä kertoimet on määritelty vuosikymmeniä sitten aikana, jolloin liiketilojen kysyntä, käyttö ja kannattavuus olivat hyvin erilaisia kuin nykyään.

Mitä riskejä muutokseen liittyy?

Ensimmäinen huoli on yleensä sama: jos liiketilat maksavat vähemmän, jonkun muun täytyy maksaa enemmän.

Huoli on perusteltu. Mikäli taloyhtiön kulut eivät muutu ja liiketilojen maksama vastike pienenee, puuttuva osuus jakautuu käytännössä muiden osakkaiden maksettavaksi. Tämä voi näkyä asuinhuoneistojen hoitovastikkeiden nousuna.

Lisäksi osa osakkaista kokee muutoksen epäoikeudenmukaisena, varsinkin jos liiketilat ovat tällä hetkellä vuokrattuina ja niiden liiketoiminta näyttää menestyvän hyvin.

Taloyhtiön näkökulmasta on kuitenkin syytä tarkastella tilannetta myös pidemmällä aikavälillä.

Entä jos nykyinen kerroin on liian korkea?

Monissa kaupunkikeskustoissa liiketilojen vuokraaminen on viime vuosina vaikeutunut. Verkkokauppa, muuttuneet kulutustottumukset ja palveluiden keskittyminen suuriin kauppakeskuksiin ovat vähentäneet liiketilojen kysyntää.

Jos vastikerasitus on hyvin korkea, seurauksena voi olla, että liiketila ei löydä vuokralaista tai ostajaa. Tällöin tila saattaa jäädä pitkäksi aikaa tyhjilleen.

Tyhjät liiketilat eivät yleensä tuota omistajalleen mitään, mutta ne voivat aiheuttaa ongelmia koko taloyhtiölle. Pitkään tyhjillään olevat tilat heikentävät usein kiinteistön houkuttelevuutta, voivat vaikuttaa liiketilan markkina-arvoon ja pahimmillaan lisätä maksuhäiriöiden riskiä.

Jos liiketilan omistaja ei kykene maksamaan vastikkeita, kustannukset kohdistuvat lopulta koko yhtiöön.

Voiko kohtuullistamisesta olla hyötyä?

Kohtuullisempi vastikekerroin voi parantaa liiketilan houkuttelevuutta sekä vuokralaisen että ostajan näkökulmasta.

Kun liiketilan kulurakenne on realistinen, tilan käyttöaste parantuu ja liiketoiminnan harjoittaminen oo kannattavampaa. Samalla myös maksukykyyn liittyvät riskit pienentyvät.

Kohtuullistamista kannattavat korostavatkin usein sitä, että pitkällä aikavälillä vakaasti käytössä oleva liiketila voi olla taloyhtiölle arvokkaampi kuin korkeaa vastiketta maksava tila, joka jää tyhjilleen tai jonka omistajalla on vaikeuksia selviytyä maksuistaan.

Kyse on siis osittain riskienhallinnasta: halutaanko kerätä mahdollisimman suurta vastiketta nyt vai pyrkiä varmistamaan liiketilan käyttö ja maksukyky myös tulevaisuudessa?

Vastikekertoimien kohtuullistamisesta voi olla vaikea sopia, sillä kustannukset jakautuvat osakasryhmille eri tavoin ja mahdolliset hyödyt näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Asiaa vaikeuttaa myös se, että yhtiöjärjestyksen muuttamiseen tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Kohtuullistamisen tavoitteena on turvata taloyhtiön pienet ja suuret korjaukset sekä asumisen ja liiketoiminnan edellytykset myös tulevaisuudessa.