Saneeraushankkeen käynnistäminen asunto-osakeyhtiössä

24.4.2026

Saneeraustarve ei katso rakennusvuotta – mutta siihen kannattaa varautua ajoissa.

Päijät-Hämeessä rakennusten saneeraustarpeet koskettavat laajasti eri-ikäisiä asunto-osakeyhtiöitä. Vaikka merkittävä osa korjaustarpeista kohdistuu vanhempaan rakennuskantaan, saneeraustarvetta voi ilmetä myös selvästi nuoremmissa taloyhtiöissä. Rakennusten käyttö, aiemmat korjaukset, toteutustavat, materiaalivalinnat sekä muuttuneet vaatimukset energiatehokkuuden, asumismukavuuden ja turvallisuuden osalta vaikuttavat siihen, milloin ja millaisia korjauksia tarvitaan.

Saneeraushankkeet käynnistyvät usein konkreettisesta tarpeesta: toistuvista rikkoontumisista, kasvavista ylläpitokustannuksista tai asumismukavuuden heikkenemisestä. Eteläisen Suomen ilmasto asettaa rakennuksille omat haasteensa. Pitkät lämpimät syksyt runsaine sateineen sekä toistuvat pakkas–sulamissyklit rasittavat erityisesti julkisivuja, parvekkeita, vesikattoja ja alapohjarakenteita. Ilmastonmuutoksen myötä nämä rasitukset todennäköisesti voimistuvat, mikä lisää korjaustarvetta ja korostaa ennakoivan kunnossapidon ja huollon merkitystä.

Taloyhtiössä vastuu saneeraushankkeen valmistelusta kuuluu hallitukselle, mutta päätöksenteko tapahtuu yhtiökokouksessa. Tästä syystä osakkaiden osallistaminen jo hankkeen alkuvaiheessa on ratkaisevan tärkeää. Avoin viestintä, selkeä taustatiedon jakaminen ja osakkaiden kysymysten huomioon ottaminen lisäävät ymmärrystä hankkeen tarpeellisuudesta ja helpottavat myöhempää päätöksentekoa. Kun osakkaat kokevat olevansa mukana prosessissa eivätkä vain päätösten kohteena, luottamus ja sitoutuminen vahvistuvat.

Isännöitsijän sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten kuntotutkijoiden ja suunnittelijoiden, rooli on keskeinen. Kuntotutkimuksen pohjalta laadittava tarveselvitys muodostaa saneeraushankkeen perustan ja auttaa määrittämään korjausten laajuuden, ajoituksen ja kustannustason realistisesti.

Saneeraushankkeiden suunnitteluun vaikuttaa yhä enemmän myös EU:n energiatehokkuusdirektiivi, jota parhaillaan ollaan ottamassa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Vaikka lopulliset velvoitteet ja aikataulut ovat vielä osin avoimia, suunta on selvä: energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten pitkäaikainen kestävyys korostuvat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tuoda osakkaiden tietoon jo varhaisessa vaiheessa.

Esimerkki: Lahdessa sijaitsevassa 1960-luvun kerrostaloyhtiössä energia- ja julkisivusaneerausta valmisteltiin järjestämällä osakkaille infotilaisuuksia jo ennen varsinaista hankesuunnittelua. Keskustelujen pohjalta korjaukseen yhdistettiin monia osakkaiden esille nostamia toiveita. Osakkaiden varhainen osallistaminen helpotti päätöksentekoa ja hankkeesta päätettiin lopulta yksimielisesti.

Hyvin käynnistetty saneeraushanke on ennen kaikkea yhteinen prosessi. Kun osakkaat ovat mukana alusta lähtien ja päätökset perustuvat avoimeen tietoon, hanke etenee hallitusti ja tukee taloyhtiön kestävää tulevaisuutta.

Mistä liikkeelle?

• Keskustelkaa ajoissa: nostakaa korjaustarpeet esiin hallituksessa ja osakkaiden kesken
• Tehkää kuntotutkimus päätöksenteon tueksi
• Viestikää avoimesti vaihtoehdoista, kustannuksista ja aikataulusta
• Ottakaa osakkaat mukaan jo valmisteluvaiheessa
• Hyödyntäkää asiantuntijoita, joilla on alueen paikallistuntemusta