Suurin osa taloyhtiöistä liian kuumia kesäisin – nyt on hyvä hetki varautua ensi kesän helteisiin
Julkaistu: 17.02.2026
Koneelliset viilennysratkaisut eivät ole arkipäivää suurimmassa osassa taloyhtiöitä. Kiinteistöliiton kyselyssä 65 prosenttia vastaajista kertoi, ettei taloyhtiössä ole lainkaan koneellista viilennysratkaisua. Jos taloyhtiössä on jokin koneellinen viilennystapa, se on tyypillisesti asuntokohtainen ilmalämpöpumppu. Niitä on kyselyyn vastanneiden taloyhtiöistä noin joka kolmannessa vähintään yhdessä asunnossa. Ilmalämpöpumput ovat yleisempiä rivi- kuin kerrostaloissa.
Nyt raportoitava Kiinteistöliiton tuorein energia- ja ilmastokysely toteutettiin marras-joulukuussa 2025. Kyselyyn vastasi yhteensä yli 2800 taloyhtiöiden hallitusten jäsentä, joista suurin osa puheenjohtajia.
Asunnot liian kuumia kesäisin
Lähes 70 prosenttia kyselyn vastaajista kokee, että omassa taloyhtiössä vähintään osassa asuntoja huoneilman lämpötilat ovat kesällä liian korkeita. Osuus oli lähes yhtä korkea vuoden 2022 kyselyssä.
Kolmasosa vastaajista arvioi, että taloyhtiön kesäajan sisäilman laadussa on parannettavaa. Painovoimaisen ilmanvaihdon taloyhtiöissä parannustarpeita koki lähes puolet vastaajista. Koneellisen tulo–poisto-ilmanvaihdon taloyhtiöissä vastaava osuus oli alle viidesosa vastaajista.
Sisäilman laatuun liittyviksi ongelmiksi koettiin erityisesti seisova ilma, korkea huoneilman kosteus ja tunkkaisuus.
”Parhaillaan valmistellaan uudisrakentamisen energiatehokkuusvaatimuksia. Tässä yhteydessä on tärkeää vaatia tulevien asuinrakennusten rakentajia kiinnittämään huomattavasti nykyistä enemmän huomiota hellekesiin, kun he suunnittelevat rakennusten energia- ja talotekniikkaratkaisuja”, sanoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Viilennystarpeet huomioitava taloyhtiön tulevissa korjaushankkeissa
Keskellä kylmintä talvea helteet voivat tuntua kaukaisilta, mutta taloyhtiöiden kiivaimman yhtiökokouskauden kynnyksellä on juuri oikea ajankohta pohtia yhtiön viilennysratkaisuja. Liikkeelle kannattaa lähteä nykytilanteen kartoittamisella eli selvittämällä, kuinka moni taloyhtiössä asuva kärsii korkeista sisälämpötiloista. Jos tarvetta ilmenee, viilennystarpeet on syytä huomioida kunnossapitosuunnitelmaan kirjattavissa tulevissa hankkeissa.
Jos lämmitysjärjestelmän uudistus on taloyhtiössä ajankohtainen, voidaan esimerkiksi maalämpöön siirtymisen yhteydessä harkita maaviilennyksen hyödyntämistä. Jos tulossa on julkisivuremontti, sen yhteydessä voidaan arvioida keskitettyjä viilennysratkaisuja. Jos yhtiössä ollaan uusimassa ikkunoita, aurinkosuojaikkunat voivat auttaa vähentämään ylilämpöongelmia.
”Tärkeää on myös varmistaa, että taloyhtiössä jo olevasta ilmanvaihtojärjestelmästä on pidetty asianmukaisesti huolta. Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö tulisi tehdä tyypillisesti 5–10 vuoden välein”, Petri Pylsy muistuttaa.
Osakkaille ohjeet ilmalämpöpumppujen hankintaan
Koska ilmalämpöpumppu on tehokas tapa pitää kurissa huoneilman lämpötilat kesähelteillä, taloyhtiöllä on hyvä olla selkeät ohjeet niiden hankinnasta. Ohjeet kannattaa tuoda yhtiökokouksen käsittelyyn, ja niissä on hyvä määritellä seuraavat asiat:
- miten osakkaan tulee toimia ennen hankintaa
- mitä muutostyöilmoituksessa tulee esittää
- millaiset ovat taloyhtiön periaatteet ja ehdot laitteiden asennukselle
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely 2025, Kesäajan huoneilman lämpötilat, sisäilma ja viilennys
Kerrostaloasunnon viilennys ilmalämpöpumpulla –ohje taloyhtiöille osakkaan omaan muutostyöhön
Lisätiedot medialle:
Petri Pylsy, johtava asiantuntija (energia ja ilmasto)
Kiinteistöliitto
puh. 09 1667 6225
Kiinteistöliiton energia- ja ilmastokysely toteutettiin 27.11.-14.12.2025. Edellisen kerran vastaavan tyyppinen kysely toteutettiin vuonna 2022. Verkkokyselynä toteutettuun kyselyyn vastasi yhteensä 2835 vastaajaa. Vastaajat olivat Kiinteistöliiton jäsenyhdistysten jäsentaloyhtiöiden edustajia. Vastaajista 66 prosenttia oli hallituksen puheenjohtajia ja 34 prosenttia hallituksen jäseniä. Vastaajista 69 prosenttia oli asuinkerrostaloyhtiöistä ja 31 prosenttia rivitaloyhtiöistä. Vastaajista pääkaupunkiseudulta oli noin 31 prosenttia, muualta Etelä-Suomesta 21 prosenttia, Länsi-Suomesta 32 prosenttia, Itä-Suomesta 9 prosenttia ja Pohjois-Suomesta 7 prosenttia.