Järjestelmien testaamisen voi aloittaa lämmitysjärjestelmästä. Säätämällä vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän asetusarvoa korkeammaksi, ja seuraamalla nostaako automatiikka veden lämpötilan asetetulle tasolle, saadaan testattua vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän toiminta. Sähkölämmityksen toiminta voidaan tarkistaa nostamalla termostaatin asetusarvo korkeammaksi, ja seuraamalla lämmönjakolaitteiston, kuten seinäpattereiden tai lattialämmityksen lämpötilaa. Samalla tavalla voidaan testata ilmanvaihtojärjestelmän toiminta.   

”Manuaalisen testaamisen jälkeen on erittäin tärkeää muistaa palauttaa asetukset niiden lähtötasolle. Asetusarvot kannattaa kirjoittaa ylös, tai ottaa niistä kuva muistin tueksi”, asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta muistuttaa.  

Termostaatit kuntoon 

Mekaaniset termostaatit, kuten vesikiertoisten pattereiden termostaatit ja niiden ohjaamat venttiilit saattavat kesän aikana jumiutua. Kun lämmityskausi on alkanut, kiinteistön omistajan tai asukkaan kannattaa tarkistaa, onko patteri tai siihen menevä vesiputki lämmin. Patterin lämpötilan pitäisi muuttua pienellä viiveellä, kun termostaattia pyöritetään auki ja kiinni. Mikäli patteri pysyy kylmänä, voi termostaatin venttiili olla jumissa.  

Kulutus ja kustannukset kuriin 

Lämmityksen, sähkön ja veden kulutustietojen seuraaminen on todella tärkeää kaikille kiinteistön omistajille, ja seuranta kannattaa aloittaa heti lämmityskauden alkaessa.  

Kulutustietoja seuraamalla voidaan havaita ongelma, joka ei muuten paljastuisi edes järjestelmän testaamisella. Mikäli rakennuksessa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä, kuten ikkunoiden vaihto, voidaan usein pienentää myös vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän säätökäyrää. 

”Mikäli osa tiloista on liian viileitä ja osa liian lämpimiä rakennuksessa, jossa on lämmönjakokeskus ja -verkosto esimerkiksi vesipatterein, patteriverkoston perussäätö voi olla tarpeen. Ensin kannattaa kuitenkin testata lämmönjaon ja termostaattien toiminta.” 

Sulanapitojärjestelmät voivat paljastua energiasyöpöiksi 

Mikäli kiinteistössä käytetään sulanapitojärjestelmiä, esimerkiksi pihan, ajoramppien tai sadevesijärjestelmien sulana pitämiseen, ne voivat turhaan kuluttaa energiaa liikaa.   

”Jatkuvasti päällä pidettävät sulanapitojärjestelmät voivat niellä liikaa sähköä, mikäli samaan aikaan hyödynnetään useita laitteita. Niitä kannattaa hyödyntää tarpeen mukaan, eli vain silloin, kun jäätymisen riski on todellinen”, Virtanen painottaa.   

Esimerkiksi talvella pakkasjaksojen aikaan, jää ei kerry maahan tai sadevesijärjestelmiin, eikä sulatusta ole tarpeen pitää päällä. Vanhat järjestelmät voivat toimia yksinkertaisella päällä-pois-kytkimellä, jolloin kiinteistön huoltajien pitäisi kytkeä lämmitys päälle tai pois manuaalisesti. 

Sulanapitojärjestelmiin saatava säätöautomatiikka määrittää, milloin sulatus on tarpeellista, jolloin automatiikka huolehtii alueiden sulatuksesta. Näin automatiikka pienentää sulatuslaitteiden energian kulutusta. 

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.