Liikehuoneistojen vastikekertoimet taloyhtiöissä

31.3.2026

1960 ja 70- luvuilla Lahden väkiluku kasvoi voimakkaasti ja asuntoja rakennettiin paljon, syntyi jopa kokonaan uusia asumalähiöitä, kuten Ruola, Mukkula, Tonttila, Liipola, Metsäkangas ja Saksala. Keskustasta purettiin vanhoja taloja ja tilalle tuli moderneja ja korkeita kerrostaloja, joiden alimpiin kerroksiin sijoitettiin runsaasti liikehuoneistoja.

Asumalähiöihin tuli erillisiä "ostareita", joissa oli päivittäistavarakauppoja, pankkeja, posteja ja ravintoloita.1970-luvulla tulivat ensimmäiset supermarketit Paavolaan.1980-luvulla rakennettiin Launeelle yksi Suomen suurimmista Citymarketeista ja kun uudelta moottoritieltä valmistui liikenneyhteys Renkomäen ja Launeen kautta keskustaan, oli luonnollista, että useat kaupanalan yritykset hakeutuivat kyseisen liikenneväylän varrelle uusiin ja myymäläkooltaan merkittävästi suurempiin tiloihin.

2000-luvulla on internet muuttanut erikoistavaran ostotottumuksia ja tämän ilmiön vuoksi on moni kivijalkamyymälä joutunut lopettamaan toimintansa. Edellä kuvatun kaupanalan rakennemuutosten seurauksena on monessa taloyhtiössä törmätty siihen ongelmaan, että kivijalkahuoneistoissa toimineet yrittäjät eivät ole pystyneet harjoittamaan kannattavaa liiketoimintaa eivätkä kykene maksamaan asuinhuoneistojen vastikevuokriin verrattuna jopa 2–4 kertaisia vastikevuokria.

Erityisesti tämä tilanne eskaloituu silloin, kun taloyhtiössä tulee laajoja peruskorjaushankkeita, joita vastikekertoimien perusteella liikehuoneistojen omistajat joutuvat rahoittamaan kohtuuttoman suurella osuudella ottaen huomioon kaupanalalla tapahtuneet pysyvät muutokset. Valitettavasti on myös tapahtunut vaikeuksiin joutuneiden yritysten konkursseja ja silloin viimeistään on taloyhtiö uuden ja vaikean tilanteen edessä. Onpa joissakin tapauksissa purettu erillinen 1960-luvulla rakennettu liikesiipi, jolle ei ole löytynyt käyttäjää, ja jossa pitäisi uusia lvi-laitteet ja katto.